Sivut

tiistai 15. lokakuuta 2013

ne miljoona rautaa

Elämän ruuhkavuodet - onkohan ne nyt käsillä kun pienten lasten kotiäiti opiskelee, hoitaa kotia ja lapsia ja siinä sivussa hurahtaa täysin ompeluun. Niin täysin että se vie mukanaan, illalla kun lapset nukkuu niin äiti kaivautuu kangasvuorien sekaan silittelemään muutamassa tunnissa (tai jopa alle) loppuunmyytyjä aarteitaan joista ei oikein edes raaskisi ommella mitään ettei vain pilaa kangasta. Hurahtaa niin että unohtaa seurata kaavoja, kokeilee rajoja ja hulluttelee väreillä. Käy kaupassa riemunkirjavissa vaatteissaan ja saa kummastuneita katseita vastaantulijoilta mutta ajattelee vain että onkohan hiukset huonosti tajuamatta että ehkä kyse onkin siitä että punaiset kumpparit, limetti-leggarit ja taimi-tunika voi olla jollekin harmaalle ja haljulle hieman liikaa.
Tai että Hannan Kankaan työkonetrikoosta tehdyt leggarit ja todella hillitty Kangaroo-mekko voi huvittaa sitä ravintolan portsaria ja hän päättää kysyä papereita ennen sisään päästämistä .

Mutta entä sitten, on hienoa olla hyvällä tavalla tärähtänyt ja mukaantemmattu... Tämän seurauksena on tullut paljon uusia ihmisiä elämääni ja heidän kanssaan lähdetään reilun viikon päästä viikonlopuksi ompelemaan ja luomaan uutta. Heidän kanssaan on myös menossa yksi jos toinenkin hyväntekeväisyystempaus ja pari vaihtoa. Ainoa haittapuoli tuntuu olevan se että aikaa blogin kirjoittamiselle ei tunnu enää tämän luovan kaaoksen keskeltä löytyvän. Koitan kuitenkin parantaa tapani ja tuoda myös teidän nähtäväksi mitä aikaiseksi saan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti