Paljakka tuli koettua ja laskettua niin sallitusti kuin metsiä myöten. Mukavaa oli mutta kotiinkin oli kiva tulla. Ehkä parasta antia reissussa oli kuitenkin se että mukana menossa oli tuttavaperhe ja heidän innokkaat tyttäret lapsia kaitsemassa. Minulle jäi näin ollen aikaa kutoa matkakutomukseksi otettua Hannea. Silmukat loin alkumatkalla (ensimmäiset 50 km sujui ihan mukavasti yli 400 silmukkaa luoden). Yhteen kerrokseen kului aikaa alkumatkasta 20km kotiinpäin tullessa päästiin sellaiseen 16km kerrosvauhtiin. Muutamaa kerrosta vaille on tällä hetkellä joten kohta pääsen sitä teillekin esittelemään.
Mökin aiemmat asukkaat oli luoneet oikean lumimaailman läheiseen metsikköön ja siellä intouduttiin Sannia lukuunottamatta täyteen lumisotaan. Ilmat oli ihan hyviä, vaikka välillä satoi räntää niin että kesärenkailla liikkeelle lähtenyt seurue (ei me vaan tuttavat) taisi hieman luikastella.
Ennen lomaa poika päätti kokkailla itselleen mikroleipiä, tämä kantautui tietooni, ei suinkaan pojan puheesta eikä mikron äänestä, vaan siitä hajusta joka seuraa muutaman minuutin kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti